Toimintasuunnitelma

SUOMEN SENIORILIIKE RY/ FINLANDS SENIORRÖRELSE RF

TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2012

Vuoden 2012 toiminta ja sen tavoitteet

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen senioreiden aseman ja oikeuksien ja kaikista huonokuntoisimpien vanhusten oikeuksien, palveluiden ja hoidon parantamiseksi.

Tähän pyritään mm. seuraamalla vanhuspalvelulain säätämistä sekä vetoamalla vanhusasiamiehen ja hänen toimistonsa saamiseksi, ikääntyvien asumisohjelman suunnittelemiseksi ja käynnistämiseksi,  sosiaalihuollon lainsäädännön kehittämiseksi ja kuntien palveluiden kehittämiseksi. Lisäksi vedotaan ikäsyrjintää koskevien tutkimusten tekemiseksi, iäkkäiden oikeuksia koskevan lainsäädännön uusimiseksi sekä iäkkäiden toimintakykyä edistävien interventioiden ja niiden arviointien kehittämiseksi.

Konkreettisia toimintoja ovat ehdotusten ja vetoomusten vieminen eduskuntaan, ministeriöihin ja kuntien luottamushenkilöille sekä keskustelut näiden tahojen kanssa. Tutkimustoiminnan kehittämiseksi järjestetään yhteistyöneuvotteluja mm. terveystieteiden, farmasian, sosiaalipolitiikan ja oikeustieteiden tutkijoiden kanssa ja toimitaan heidän kanssaan yhteistyössä tutkimusten käytännön ideoinneissa ja järjestelyissä.

Tiedottaminen iäkkäiden oikeuksista, asemasta, ikäsyrjinnästä ja sen ehkäisyn mahdollisuuksista seminaarien, lehden ja muun toiminnan kautta.

Konkreettisina toimintoina järjestetään seminaareja yhteistyössä muiden järjestöjen, seurakuntien ja kuntien sekä muidenkin tahojen kanssa, julkaistaan Seniorilehteä ja markkinoidaan Senioriliikkeen kustantamaa kirjaa ”Vanhana tänään”/” Äldre idag” . Tiedotetaan jäsenistölle sähköpostien ja kirjeiden välityksellä ja ryhdytään laatimaan tiedotteita iäkkäiden oikeuksiin liittyvistä ajankohtaisteemoista.

Järjestön alue- ja paikallisorganisaatio

Tavoitteena on levittää toimintaa koko maahan nimeämällä paikallisia yhdyshenkilöitä ja perustamalla toimintaryhmiä. Alueellisen ja paikallisen toiminnan tavoitteisiin kuuluvat senioreiden ja vanhusten aseman, oikeuksien ja palveluiden seuraaminen kunnissa, yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuntien tasolla, ja vaikuttaminen todettujen epäkohtien korjaamiseksi.

Vuonna 2009 aloitettua aluetoiminnan kehittämistä jatketaan konkreettisesti ottamalla yhteyksiä maamme eri alueilla asuviin jäseniin ja aktivoimalla heitä aluetoiminnan käynnistämiseen ja organisoimiseen. Tämän tueksi järjestetään koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia aluetoiminnan tehtävistä ja yhteyksien luomisesta. Aloitetaan myös yhdyshenkilöiden alueellisia vertaisryhmiä, joissa he saavat tukea toisistaan ja oppivat toistensa kokemuksista.

Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyötä ryhdytään kehittämään aktiivisesti etsimällä yhteistyökumppaneita järjestöistä, seurakunnista, kunnista, yrityksistä ja muista tahoista ja toimimalla yhdessä näiden kanssa.

Konkreettisesti tähän pyritään ottamalla yhteyksiä em. tahoihin, järjestämällä kokouksia niiden edustajien kanssa ja sopimalla yhteisistä toiminnoista siten, että päällekkäistä, turhaa toimintaa vältetään. Yhteistyömuodoiksi esitetään mm. seminaareja, yhteistä vertaisryhmä- ja tukitoimintaa, esiintymistä yhdessä erilaisten ehdotusten ja vetoomusten allekirjoittajina sekä esiintymällä yhteisrintamassa muutenkin.

Jäsenhankinta          

Jäsenhankintaa tehostetaan kampanjoiden avulla, käymällä esittelemässä järjestöä messuilla, aktivoimalla nykyisiä jäseniä ja jäsenhankintakilpailuiden kautta. Tavoitteena on vuonna 2012 saavuttaa noin 4 000 jäsenen määrä.

Vertaisryhmätoiminta ja muu ryhmätoiminta

Vertaisryhmätoiminta on tärkeä osa jäsenlähtöistä järjestötoimintaa. Sen tavoitteena on edistää jäsenten hyvinvointia ja jaksamista. Uutena toimintamuotona aloitetaan vertaisryhmät, joiden aiheita ovat esimerkiksi eläkkeelle jäämisen aiheuttamat muutokset ja haasteet, omaisen hoito-ongelmat, omaishoitajan arki ja yleensä vanhenemiseen liittyvät asiat. Ryhmien käynnistysvaiheessa tarvitaan aktiivisia ryhmänohjaajia.

Lisäksi aloitetaan senioreiden ja lasten ryhmätoimintaa. Nämä ryhmät kokoontuvat Senioriliikkeen toimistossa.  Ohjaajina ovat järjestön jäsenet, joiden koulutustausta sopii kyseisten aiheiden käsittelyyn ryhmissä ja ryhmien tukemiseen.

Senioreiden ja lasten ryhmätoimintaa aloitetaan järjestämällä nuorimmille koululaisille iltapäivätoimintaa toimistossa. Toiminnan ohjaajina ovat yhdistyksen vapaaehtoiset jäsenet, joiden koulutustausta ja kokemus sopivat lasten ohjaamiseen.

Tutkimus- ja kansainvälinen yhteistyö

Tutkimustoiminnan kehittämiseksi otetaan yhteyksiä suomalaisiin tutkijaryhmiin ja pyritään siihen, että nämä käynnistäisivät senioreiden oikeuksien ja vanhustenhoidon kehittämiseksi tärkeitä tutkimuksia.

Kansainväliseen yhteistyöhön kuuluu osallistumiset Pohjoismaisiin ja EU-tasoisiin päättäjien, tutkijoiden ja järjestöjen yhteisiin konferensseihin ja puheenvuorojen pitäminen niissä. Lisäksi solmitaan yhteistyöverkostoja mm. Pohjoismaiden ja muidenkin maiden seniorijärjestöjen, päättäjien ja tutkijoiden kanssa ja niiden puitteissa perehdytään senioreiden oikeuksien ja vanhusten hoidon nykytilanteeseen näissä maissa. Erityisesti hankitaan tietoja psyykenlääkkeiden käytön rajaamisen keinoista Ruotsissa, Isossa Britanniassa ja muissakin maissa.

Toiminnan seuranta ja arviointi

Yhteiskunnallista vaikuttamista seurataan ja arvioidaan eduskunnalle ja ministeriöille sekä kuntien luottamushenkilöille tehtyjen aloitteiden ja vaatimusten määrän ja sisällön sekä niissä esitettyjen ehdotusten ja vaatimusten konkreettisen toteutumisen avulla.

Tiedottamista seurataan ja arvioidaan järjestettyjen seminaarien, julkaistujen lehtien ja muiden julkaisuiden sekä pidettyjen muiden tiedotustilaisuuksien määrien ja sisältöjen perusteella.

Alueorganisaation kehittämisen seuranta ja arviointi käsittävät perustettujen alueorganisaation määrän ja niiden toiminnan rekisteröinnin ja arvioinnin.

Sidosryhmäyhteistyön kehittämistä arvioidaan muiden tahojen kanssa yhdessä pidettyjen seminaarien, muiden tilaisuuksien ja muun yhteistoiminnan kautta.

Jäsenhankinnan onnistumisen arviointi perustuu uusien jäsenten ja eronneiden jäsenten määriin.

Vertaisryhmätoimintaa ja muuta ryhmätoimintaa seurataan kyseisen toiminnan piiriin kuuluvien ryhmien aihepiirien ja määrien kautta.

Tutkimusyhteistyön kehittämistä arvioidaan tutkijoiden kanssa pidettyjen kokousten ja seminaarien määrinä ja aloitettujen tutkimusten aiheina ja määrinä.

Kansainvälisen yhteistyön kehittämistä rekisteröidään kansainväliseen toimintaan osallistumisen ja niissä esitettyjen aloitteiden ja muiden puheenvuorojen määrinä ja sisältöinä. Lisäksi arvioidaan yhteistyön hyötyjä mm. siitä kirjoitettujen artikkeleiden ja sen kokemusten perusteella tehtyjen uusien aloitteiden ja vaatimusten sisältöinä ja määrinä.

Senioriliikkeen merkitys

Vuonna 2008 perustettu Suomen Senioriliike ry on "kolmannen sukupolven" seniorijärjestötoimintaa maassamme. Ensimmäinen sukupolvi käsitti eläkkeiden saamiseksi tarpeellisen toiminnan, toinen sukupolvi syntyi tarpeesta kehittää vanhuspalveluita ja vanhusten hoitoa järjestöjen avulla. Kolmas sukupolvi on senioreiden ja vanhusten yhteistä järjestötoimintaa, jossa ikääntyvät ja iäkkäät pyrkivät vaikuttamaan oman asemansa, oikeuksiensa, palveluiden ja hoidon puolustamiseen ja kehittämiseen. Toiminta ei perustu pelkästään hyväkuntoisten aseman ja oikeuksien puolustamiseen, vaan siinä hyvin vahvasti korostetaan sitä, että "kaveria ei jätetä". Tämä merkitsee kaikista huonokuntoisimpien iäkkäiden oikeuksien, palveluiden ja hoidon kehittämisen voimakasta vaatimista. Tällaisen toiminnan syntyminen perustui ajankohtaiseen tarpeeseen maassamme ja kansainvälisiin kokemuksiin. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa ikääntyvien ja iäkkäiden omat painostusjärjestöt ovat olleet "arkipäivää" jo useiden vuosien ajan.

Senioriliike on 3 vuoden toimintansa aikana aktiivisesti puolustanut iäkkäiden ja huonokuntoisten vanhusten oikeuksia ja palveluiden kehittämistä. Järjestön toiminnalla on ollut vaikutusta mm. vanhuspalvelulain luonnoksen valmistumiseen, ikääntyvien asumisohjelman saamiseen nykyiseen hallitusohjelmaan sekä yleisen iäkkäiden oikeuksia, vanhustenhoidon laatua ja etiikkaa koskevan keskustelun lisääntymiseen. Senioriliike on myös aktivoinut iäkkäiden oikeuksia koskevien tutkimusten käynnistymisen Lapin yliopistossa. Tämä järjestö on osoittanut tarpeellisuutensa suomalaisessa järjestökentässä. Toiminta on saatava vakiintumaan.

Vuoden 2012 talousarvio on laadittu erittäin riisutusti pohjautuen pääasiassa jäsenmaksutuloihin. Tällä budjetilla Senioriliike ei voi kehittää toimintaansa tavoitteidensa mukaisesti. Siksi yleisavustus edesauttaisi aktiivista kehittämistyötämme.

Toimintasuunnitelma 2012(PDF)