Jyväskylässä pohdittiin hyvä hoidon kriteereitä

Eeva Kainulainen
12.5.2017

Suomen Senioriliike järjesti 8.5.2017 yhdessä Senioriliikkeen Keski-Suomen alueen kanssa seminaarin hyvän hoidon kriteereistä käytännössä.

Tilaisuudessa pohdittiin hyvän hoidon kriteerejä asiakkaiden, heidän läheistensä, palvelun tuottajien ja päättäjien kannalta. Tilaisuus oli tarkoitettu ikäihmisille ja heidän läheisilleen, vanhuspalveluissa toimiville ammattilaisille sekä vanhusneuvostojen edustajille. Seminaarin puheenjohtajana toimi Hanna Vesala, Suomen Senioriliikkeestä.

Keski-Suomen alueen yhteyshenkilö Pentti Vepsäläinen avasi seminaarin kertomalla Senioriliikkeen tehtävistä sekä viimeaikaisista vanhustenhoitoon ja hoivaan liittyvistä kehityksen suuntauksista. Vanhuspalvelulain muutoksessa luovuttiin vastuutyöntekijöistä, mikä oli selvä heikennys palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Vanhusneuvostojen toiminta on vahvistunut viime vuosina ja työ on kehittynyt oikeaan suuntaan. Sote - uudistus on ohjannut viimeaikojen keskustelua. Nyt on keskustelulle tilaa ja tilaisuus ja sitä tulee hyödyntää. Osallisuus ja osallistuminen ovat Vepsäläisen mielestä arvokkaita mahdollisuuksia, joita ei pidä hukata.

Hanna Vesala kertoi seminaarin lähtökohdista. Teeman ajankohtaisuutta osoittaa muun muassa runsas lehtikirjoittelu ja yhdistykseen tulevat yhteydenotot. Hoitopalvelujen laatu ei ole yksiselitteinen asia. Organisaatiot saattavat antaa palveluistaan laatulupauksia, jotka ovat epärealistisia tai sopimuksista ei pidetä kiinni. Toisaalta laatu voidaan ymmärtää eri tavoin. Asiakkailla on erilaisia ja ehkä liiankin korkeita odotuksia hoidosta. Meneillään olevat kehittämishankkeet, vanhusneuvostojen työn jäntevöityminen ja hoidon kriteereiden kehittäminen ovat merkkejä parannuksista. Tähän mennessä luotuihin kriteereihin ja käytäntöihin kannattaa tutustua ja ottaa ne suoraan tai soveltaen käyttöön.

Kehittämispäällikkö Ulla Halonen Keski-Suomen Muistiyhdistyksestä kertoi hyvän hoidon kriteereistä avaten Muistiliiton julkaisemaa Hyvän hoidon kriteeristöä ja työkirjaa. Taustaksi Ulla Halonen kertoi muistisairauksien levinneisyydestä ja sen kansanterveydellisestä merkityksestä. Muistisairaus diagnosoidaan 36 henkilölle joka päivä ja muistisairaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.

Lue seminaarin muistio ja ryhmätöiden tulokset tämän linkin takaa Seminaarit ja keskustelutilaisuudet