Josa Jäntin blogi: Hallituspuolueiden vastaukset MOT-eläkekysymyksiin

11.3.2016

Mot-ohjelma (Ylessä 8.2.) aiheutti vilkkaan keskustelun. Sen johdosta se lähetti kaikille puolueille 11 kysymystä eläkeindeksin muuttamisesta. Analysoin kaikki vastaukset puolue kerrallaan blogeissani. Tässä ensimmäinen:

 

Mot-ohjelma (Ylessä 8.2.) aiheutti vilkkaan keskustelun. Sen johdosta se lähetti kaikille puolueille 11 kysymystä eläkeindeksin muuttamisesta. Analysoin kaikki vastaukset puolue kerrallaan blogeissani. Tässä ensimmäinen:

1. kysymys: Onko taitettu indeksi toiminut odotetulla tavalla? Hallituspuolueiden vastaus: Se on hillinnyt eläkemaksujen nousua odotetulla tavalla.

Vastaukseni: Näin on todella tapahtunut, mutta millaisin seurauksin? Lue seuraava:

Taitetun indeksin vaikutuksesta v. 1996 eläkkeiden ostovoima on pudonnut 60 % silloisesta palkasta lasketusta eläkkeestä siten, että nykyisin 2016 ostovoima on kutistunut n. 40 %:si.

Eräs valtion –  ikänsä numeroita pyörittänyt – virkamies (eläkkeelle v. 1996 = taitettu indeksi) laski, että häneltä on jäänyt saamatta 2,5 vuoden eläkkeet!
Kyseisenä vuonna eläkkeelle jääneen eläke on nyt 20 % pienempi, 15 vuotta eläkkeellä olleella 15 % nykyistä eläkettä pienempi eli jokaisella eläkkeelle jäämisvuoden perusteella aina 1 % / vuosi!

Vielä esimerkki: Naisen keskieläke n. 1.376 €/kk nyt ja jos olisi palkkaindeksi niin se olisi 1.940 €/kk ja vuodessa n. 23.000 €. Olisiko hän kateellinen, jos jonkun tähän saakkakin korkeampi eläke nousisi tätä enemmän?

Juuri ja juuri jaksan ymmärtää, että tällainen ryöstäminen sopii hallituspuolue kokoomuksen arvomaailmaan – ehkä keskustankin maanviljelijöille. Mutta onko tämän jatkaminen perussuomalaisten äänestäjien arvomaailmaa – sitä jaksan ihmetellä, kun muistelen puheita ennen vaaleja! Ehkä heidän halveksimansa gallupit nyt kertovat tästä. En jaksa myös uskoa, että eläkkeellä olevat ja pientä eläkettä saavat kokoomusta äänestäneet Sari Sairaanhoitajat ja Kaija Kirjastonhoitajat ajatettelevat nyt ”lämmöllä” kokoomusta – tähän senkin gallupluvut viittaavat.

2. kysymys: Pitäisikö 80 – 20 prosenttijakoa – taitettu indeksi – muuttaa? Hallituksen vastaus: Tällaista suunnitelmaa ei ole.

Hallituspuolueet eivät näköjään tiedä, että indeksin muuttamiseksi alkuperäiseksi ja oikeudenmukaiseksi palkkaindeksiksi on Senioriliikkeen toimesta tehty kansalaisaloite – nyt jo yli 75.000 allekirjoitusta. Tämä korotusjärjestelmä oli koko järjestelmän pääarkkitehdin (Teivo Pentikäinen) mielestä v.1995 paras puoliväli -indeksin ja taitetun kokeilujen jälkeen.

3. kysymys: Senioriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa eläkeläisiä köyhyysrajan alapuolelle – pitääkö paikkansa? Hallituksen vastaus:  Vanhempien ikäluokkien tulot eivät ole tietojemme mukaan heikentyneet, vaan pysyneet ennallaan.

Vastaukseni: jos taitettu indeksi jatkuu, niin mitä kauemmin on eläkkeellä sitä pienemmäksi käy eläkkeen ostovoima. Toisin sanoen, mitä kauemin on eläkkeellä , sitä köyhemmäksi tulee. Mikäli on juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella joutuu ennen pitkää turvautumaan sosiaalitukiin, jotka maksetaan verovaroista ja tämä joukko suurenee ja suurenee.
Tosin sanoen palkkandeksi ei ainakaan lisää köyhtymistä.

4. kysymys: Eläkerahastoissa on nykyisin n. 175 miljardia. Miten suuren potin on oltava? Hallituksen vastaus: sen on oltava sellainen, että järjestelmän kestävyys ja luotettavuus säilyy ja tulevaisuuden vastuisiin pystytään vastaamaan.

Vastaukseni: Viiden vuoden aikana tuon potti on kasvanut 7.9% korolla ja aikavälillä 1998–2013 keskimäärin 5. 5 % eli 7- 12 miljardia/vuosi ja rahastot  viisinkertaistuneet ja 30 vuoden kuluttua 808 miljardia = ETK:n ennuste.

5. kysymys: Onko tämä kehitys riittävä? Hallituksen vastaus: Kansalaisten pitää luottaa siihen, että eläkkeet maksetaan ja vanhuusiän toimeentulo turvataan.

Vastaukseni: Juuri tämän ovat kaikki puolueet ja hallitukset UNOHTANEET vuodesta 1996 alkaen ja halunneet rahastojen kasvusta huolimatta ryöstää eläkerahoja. Taitetun indeksin jatkuessa myös tulevat eläkepolvet menettävät vastaavasti vuosittain osan eläkkeestä.
Tämä koskee myös kansanedustajia, vaikka heillä saattaa olla ”takataskussa” jokin lisäeläke kuten työeläkeyhtiöiden johtajilla. He eivät luottaneet (Sailas ja Vuoria) normaaliin tavalliseen työeläkkeeseen omalla kohdallaan. Sama koskee niiden hallinnossa istuvia ay- ja EK-johtajia! Siksi nämä puolustavat paikkaansa monessa yhtiössä ja sopivat juuri,  ettäja kaikkien palkansaajien työeläkemaksuja korotetaan yhteiskuntasopimuksessa. Toisin sanoen mieluimmin ay-jäsenten tappioksi kuin itsensä. He haluavat säilyttää hallituspaikansa työeläkeyhtiöissä kokouspalkkioiden, bonusten ja lisäeläkkeiden takia. Samoin yli 10 eläkeyhtiötä yli 500 miljoonan vuosikuluineen työeläkerahoista.

6. kysymys: Sijoitukset suuntautuvat 70 %:sti ulkomaille. Hallituksen vastaus: rahastojen sijoitukset hajautetaan riskien minimoiseksi.

Mitä tästä on seurannut? Tuotot vaihtelevat tämän takia – nyt viimeksi 4.2 prosentista 6 %:iin eli hajautuksesta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin on menetty iso määrä tuottoja. Jos yksi niiistä eli Ilmarinen (useampia sijoitusosatoja yhdessä yhtiössä) + KEVA  olisivat vastannut kaikkien työeläkeyhtiöiden sijoituksista, niin rahastot olisivat kasvaneet paljon reilummin.

Hallitus puhuu kovaan ääneen rakenneuudistuksista! Miksi meillä on toistakymmentä yhtiötä ja säätiötä. Ex-kansansedustaja Sampsa Kataja ehdotti että meillä on vain yksi yhtiö + KEVA. Nyt näillä runsailla yhtiöillä on kaikilla päällekkäiset samoista tehtävistä huolehtivat organisaatiot. Katajan ehdotusta kannattivat mm. EK:n Ahtela, Laatunen ja emeritusprofessori Sixten Korkman puhumattakaan kansainvälisistä eläkejärjestelmien asiantuntijoista. Nyt niiden vuosikulut ovat yhteensä yli 500 miljoonaa + ETK:n + TELAn kulut (=yli puoli MILJARDIA 10 VUODESSA) ja Katajan ehdotuksella säästäisimme ?? miljoonaa/v korottamatta palkansaajien tyel-maksua missään vaiheessa.


7 – 8 kysymykset: Senioriliike ehdottaa palaamista alkuperäiseen ja oikeudemukaiseen palkkaindeksiin. Onko tämä kannatettava esitys? Millä rahoitettaisiin? Hallitus vastaa:  Rahastoista ei mahdollista nipistää eläkkeisiin ilman että järjestelmän kestävyys on vaakalaudalla.

Hallituspuolueet eivät ole lainkaan ymmärtäneet  Senioriliikkeen aloitetta. Senioriliike eimissään vaiheessa ole ehdottanut, että palkkaindeksi aiheuttaisi rahastoihin koskemista.

Tämä voidaan toteuttaa ottamalla pieni osa rahastojen tuotoista – loppuosa rahastoista jatkaa tuottojen kerryttämistä! ETK on laskenut, että se aiheuttaisi eläkkkeiden maksamiseen (= n. 28 miljardia) vain 300 miljoonan lisäyksen eli 1 %:n verran edellyttäen, että palkat nousevat 1,6 %. Nykytilanteessa palkankorotukset lienevät lähellä = 0, eläkkeisiin ei synny lainkaan korotustarvetta tai vain kymmenien miljoonien lisäyksen 28 miljardin lisäksi.

Tulevaisuudessa palkkatason noustessa ja niistä riippuen muutos koskisi lähinnä tulevia eläkeläisiä – nykyisiltä ei ryöstely tästä eteenpäin enää jatkuisi taitetulla indeksillä! Palkkaindeksin mukanaan tuomat eläkkeiden korotukset kumuloituisivat tietenkin tulevina vuosina kuten kaikki muutkin eli palkat, työeläkemaksut, bkt, rahastot jne.

Onko hallitus koskaan kuullut, että edellisen vuoden palkat perutaan uusien korotusten takia ? Siksi on turha liiotella korotuksen kumulatiivisuutta ETK:n tapaan. Tulevaisuudessakin työurien pidentyessä työeläkemaksut samalla lisääntyvät. Emme  ”söisi” lastemme pöydistä  kuten väittää mm. TELA/ Siimes. Eikö ole tarkoitus, että myös lapset ja lastenlapset ja heidän työnantajansa maksavat työeläkemaksuja omia tulevia eläkkeitään vartenJokainen sukupolvi maksaa omat eläkkeensä. Kysynkin: ovatko kaikki yritykset menneet silloin tulevaisuudessa konkurssiin ja rahastojen tuotot pudonneet = 0 kuten ETK olettaa?

9. kysymys: Milloin rahastoja voitaisiin ryhtyä purkamaan? Hallituksen vastaus: jos rahastoja ryhdytään syömään edessä on eläkemaksujen korotus.
Vastaukseni tähän on sama kuin edellissä kysymyksissä: tarkoitus ei ole purkaa rahastoja – hyödyntää vain tuottoja.

10. Kysymys: onko eläkemaksuja suuruutta muutettava? Hallituksen vastaus: uusille muutoksille ei ole tällä hetkellä tarvetta.
Kommenttini:  Nyt juuri yhteiskuntasopimuksen mukaan työeläkemaksua korotetaan palkansaajlle. Silti meillä on varaa pitää ylisuurta määrää työeläkeyhtiöitä ja niiden ”apujoukkoa” TELAa? Katso vastaukseni kysymys 6.

 

Kummallisuuksia

Parhaillaan yritetään saada aikaan yhteiskuntasopimusta. Kummallista on, että yli 1.500.000 eläkeläisten edustajia (esim. Senioriliike) ei kuunnella lainkaan? Eikö näitä maamme hyvinvoinnin rakentajien, vuosikymmeniä veroja maksaneiden kansalaisten mielipiteillä ole KANSANEDUSTAJILLE ja PUOLUEILLE mitään merkitystä muka  demokraattisena pidetyssä Suomessa? Olemmeko siirtymässä Unkarin ja Turkin malliin? Kuunnelkaapa edustajat toistakin osapuolta ”nenäkkäin” paikan päällä eli Senioriliikkeen edustajaa eli puheenjohtajaa. Ei ole tasapuolista, jos kuuuntelette vain ETK:n ja TELAn (= työeläkeyhtiöiden ”lobbaria” ). Kummallista on sekin, että TELA käyttää työnantajiemme ja meidän maksamiamme  työeläkemaksuja ulkopuolisen viestintätoimiston (Asiaviesti) maksullisiin palveluihin. Mihin tarkoituksiin sen palveluksessa on sitten melkoinen määrä tiedottajia – ”suojatyöpaikkoinako” ex-politiikoille aina ylintä johtoa myöten. Kiitokseksi yli 10 työeläkeyhtiöstä ETK:een ” mahtuu” runsaasti ”palkannauttijoita” esim. 8 johtoryhmässä, 18 viestinnässä ja 40 asiantuntijaa eli jo yksistään heitä 66! Kaikki nämä tarvitaan siksi, että meillä on liikaa eläkeyhtiöitä. Mikä mahtaa olla teillä kansanedustajilla”se side”, jonka takia teissä ei ole yhtäään rohkeaa Sampsa Katajaa, joka todella uskaltaa puuttua tähän rakennemuutokseen?
Kyttäävätkö kaikki – Vasemmistoliiton ex-puheenjohtajan tavoin – sopivaa työpaikkaa näissä lukuisissa yhtiöissä? Ja entä TELAssa? Viestinnässä 7 henkilöä (miksi käytetään ulkopuolista viestintätoimistoa) + 7 analyytikkoa + 5 edunvalvojaa (työeläkeyhtiöidenkö etuja ?) ja 4 johtohenkilöä tehtävänään ”lobata” ko. yhtiöiden puolesta.

Arvoisat kansanedustajat! Tulette jokainen lähiaikoina saamaan Senioriliikkeeltä seikkaperäisen ” Katekismuksen ” palkkaindeksiin siirtymisen puolesta. Se perustuu ETK:n ja TELAn tietoihin! Kannattaa perehtyä huolella ja esittää kysymyksiä keskustelussa Senioriliikkeen edustajan kanssa ”nenäkkäin” paikan päällä, mikäli meillä demokratia vielä on toiminnassa?

Palkkaindeksin tuomat hyödyt yhteiskunnalle tulevaisuudessa

Aikojen parantuessa ja palkkojen ja eläkkeiden noustessa (myös lähivuosina eläkkeelle siirtyvät) maksaisivat korotuksista enemmän kunnallis- ja valtion veroja ja loput käytettäisiin tuotteiden ja palveluiden ostoon lisäten työpaikkoja ja työeläkemaksuja ja kasvattaen eläkerahastoja.

Toistan vielä, että indeksin muutoksesta hyötyvät eniten tulevat eläkeläiset – myös kansanedustajat!

Josa Jäntti