Josa Jäntin blogi: MOT ohjelman puolueiden vastausten analysointi jatkuu

11.3.2016

Luettuani demariryhmän vastaukset tulin siihen tulokseen näin alkuun, että heiltä on unohtunut sosialidemokratia-sanasta sekä sosiali että demokratia. Sikäli se ei ole uutta, että eläkkeläisten etukäteen maksamien varojen ”ryöstelyn” aloitti Paavo Lipposen hallitus  ( v. 1996 ). Siitä saakka on voinut todeta, että Suomea vaivaa eläkkeiden köyhdytyskierre ja epäsuhde jättimäisiksi paisuneisiin eläkerahastoihin.

Luettuani demariryhmän vastaukset tulin siihen tulokseen näin alkuun, että heiltä on unohtunut sosialidemokratia-sanasta sekä sosiali että demokratia. Sikäli se ei ole uutta, että eläkkeläisten etukäteen maksamien varojen ”ryöstelyn” aloitti Paavo Lipposen hallitus  ( v. 1996 ). Siitä saakka on voinut todeta, että Suomea vaivaa eläkkeiden köyhdytyskierre ja epäsuhde jättimäisiksi paisuneisiin eläkerahastoihin.
Poliittiset pääksenteijät joutuvat nyt ensi kertaa todella käsittellessään kansalaisaloitetta valitsemaan eläkeläisten jatkuvan köyhtymisen ja eläkeyhtiöiden kasvattamisen välillä!

Siksi demariryhmäkin joutuu päättämään, onko se sosiaalinen puolue. Samalla se joutuu käytännössä päätöstä tehdessään päättämään, onko se todella demokraattinen? Kuinka niin? Kuunteleeko se vain ETK:n ja TELAn (työeläkekeyhtiöiden edunvalvoja) edustajia vai todellisia eläkeläisiä eli kansalaisaloitteen allekirjoittajia ja Senioriliikkeen edustajia?

MOT-kysymykset, vastaukset ja niiden analysointi

1. kysymys: Onko taitettu indeksi toiminut odotetusti? Vastaus:demarien eduskuntaryhmä = kyllä voidaan turvata reaalinen ostovoima.
Analyysi: jo koko työeläkejärjestelmän pääideoija (Teivo Pentikäinen v. 1995) piti jo puoliväli-indeksiä selvänä erehdyksenä ja työmarkkinajärjestöjen sopimasta taitetusta indeksistä paluuta palkkaindeksiin. Eläkkeet seuraisivat talouden kehitystä 100 %:sti niin nousun kuin laman aikana.
Sopiiko sanaan sosialinen, että eläke pienenee vuosittain 1 % :lla  v. 1996 lähtien ja tänä päivänä eläkkeen ostovoima on alkuperäisestä eläkkeestä enää n. 40 %.
Samalla aikavälillä eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, mutta rahastot viisinkertaistuneet. Aluksi rahastot oli varattu riittämään 2 vuodeksi, niin nyt ne riittävät pitkälle tulevaisuuteen. Kysyn samalla, eivätkö lapsemme ja lapsenlapsemme ja heidän työnantajansa maksa lainkaan työeläkemaksuja ja onko rahastojen tuotot = 0?


2. kysymys: Tulisiko 80 – 20 % jakoa muuttaa? Vastaus: katso edellinen vastaus = eläkkeiden ostovoiman turvaaminen toteutuu nykyisellä indeksillä .
Analyysi: Jos v.1996 eläkkelle jäänyt esim. demariammattimies on menettänyt 20 vuodessa 20 % alkuperäisestä eläkkeestään ja sen ostovoima on nyt 40 % siitä onko ko. eduskuntaryhmä (sdp) todella perehtynyt asiaan. Pidän tässäkin monien tuntemieni ay-henkilöiden olevan oikeassa, ettäon kun jäänyt eläkkeelle eikä maksa enää ay-jäsenmaksua,ay-liike unohti heidät heti!


3. kysymys: Senioriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa vähitellen yhä suurempia joukkoja köyhyyteen. Vastaus: työeläkeindeksi ei aja köyhyyteen, vaan turvaa eläkkeen reaaliarvon säilymisen. Sitä voidaan tehokkaasti torjua verotuksen avulla. Kaikkein pienituloisempien toimeentuloa parannetaan takuueläkkeen ja kansaneläkkeiden korotuksilla.
Analyysi:  
katso edelliset. Voivatko valistuneet edustajat vastata todella näin. Ovatko he perehtyneet koko asiaan lainkaan? Ei todella hajuakaan . Tietääkö ko. eduskuntaryhmä , että keskimääräinen takuueläke oli 139,29 €/kk ja täyttä takuueläkettä  saa alle 1 % niiden saajista.  Kyllä pitäisi olla huikeat korotukset, että ne yltävät edes lähelle esim. 1.300 € keskieläkettä (naiset). Kansaneläkkeet noudattavat kuluttajahintaideksiä ja niitä tultanee siksi alentamaan!
4. kysymys: Eläkerahastot ovat  n. 175 miljardia. Miten suuri tämän potin pitäisi olla?  Vastaus: Rahastot ovat riittävän suuret yli 600 miljardin vastuuseen. Eläkelupauksen pitää koskea myös lapsiamme ja lastenlapsiamme.
Analyysi: eikö lupaus koske nykyisiä eläkeläisiä, jotka ovat työnantajiensa kanssa  keränneet tuon ison potin eli n.175 miljardia? Eivätkö  lapset ja sitä seuraavat todella maksa ? ja eikö samoin heidän työnantajansa ja rahastojen tuototko ovat = 0.

5.  kysymys: Onko rahastojen kertymä riittävä? Vastaus:  rahastojen tuotto on ollut n. 5 miljardia euroa vuodessa. ETK:n ennusteiden mukaan sen olevan n. 6 miljardia (3,5 %) mukaan
Analyysi:  rahastojen tuotto on 3, 5 % :n mukaan 296 miljardia 2031 ja 30 vuoden kuluttua 808 miljaridia. Toisin sanoen aika runsaat.

6. kysymys: Rahastojen sijoitukset suuntautuvat 70 %:sti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea? Vastaus:  sijoitusten hajauttaminen on tärkeää. Kotimaahan suuntautuva on nyt riittävä.
Analyysi: viime vuonna kaikkien yhtiöiden sijoitukset vaihtelivat 3,7 – 6,0 välillä. Jos meillä olisi yksi yhtiö + KEVA niin olisimme saaneet monta miljardia enemmän tuottoja. Tämä johtuu ylisuuresta määrästä työeläkeyhtiöitä + säätiöitä. Niiden yhteiskulut ovat yli 500 miljoonaa (+ ETK +TELA) vuodessa. Monien asiantuntijoiden (myös kansainvälisten) mielestä tuhlaamme työeläkemaksuja ja voisimme helpottaa tyel-maksuja. Vai pidämmekö niitä mm. siksi, että ay – johtajille (nyt lisättiin) riittää hallintopaikkoja kokouspalkkioineen, lisäeläkkeineen ja bonuksineen.

 
7. kysymys: Seniroriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkaindeksiksi – kannatatteko sitä ja miten rahoittaisitte sen? Vastaus: Emme kannata, koska se kohdentuisi hyvin epäoikeudenmukaisesti eikä vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä eikä ole sukupolvien mukaan oikeudenmukainen.
Analyysi: Eläkkeethän määräytyvät aikanaan saatuihin palkkoihin ja maksettuihin eläkemaksuihin. Olisiko sen mukaan kaikilla oltava sama palkka eli ammattimaisella paperityöntekijällä ja autonapumiehellä ja putkimiehellä ja siivoojalla. Eli korotus olisi epäoikeudenmukainen kuten nykysin kaikki palkatkin eli kaikille sama palkka ja sama eläke?

Luuleeko ryhmä,  että jos naiseläkeläisen (keskipalkka) nousisi palkkaideksin ansiosta n.1.390 €/kk 1.950 € /kk, niin hän olisi kateellinen paperimiehelle, jonka eläke nousee enemmän?
Aivan pientä eläkettä saavat lähellä köyhyysrajaa tuskin riitelisivat, jos heidän ei tarvitse mennä anomaan sosiaalitukia verovaroista palkkaindeksin ansiosta.


8. kysymys:  Ehdotuksen mukaan indeksimuutos voidaan rahoittaa nipistämällä rahastojen tuotoista 2-3 %. Vastaus: Ratkaisu ei ole kestävä ks. vastaukset 4 ja 5.
Analyysi: 
Tämä muutos hyödyttäisi nimen omaan tulevia eläkeläisiä. Heidän eläkkeitä ei supisteta taitetulla indeksillä vuosittain, vaan heidän eläkkeensä säilyy alkuperäisenä ostovoimaltaan. Nykyiset eivät saisi takaisin rahastoihin menettämiään etukäteen maksamiaan eläkkeitä! Palkkaindeksiin siirtyminen aiheuttaisi eläkemenoihin n. 1 % :n eli 300 miljoonan lisäyksen (kokonaismenot n. 25 miljardia) edellyttäen, että palkat nousevat 1,6 %:a. Toisin sanoen tällä hetkellä ei sitäkään – ehkä 50 -60 miljoonan?! Ks. rahastojen tuotot edellisissä analyyseissä!

9. kysymys: Milloin rahastoja voitaisin ryhtä purkamaan? Vastaus: Niiden purkaminen ei voi olla eläkepolitiikan tavoite?
Analyysi: Demariedustajat eivät ole – ainakaan tähän menessä perehtyneet kansalaisaloitteen sisältöön. Senioriliike ei ole missään vaiheessa ehdottanut rahastojen purkamista, vaan että pieni osa tuotoista käytetään (nyt ei juuri lainkaan) palkkaindeksin aiheuttamaan lisäykseen ja loput tuotoista jatkavat KASVAMISTAAN!


10. kysymys: eläkemaksujen suuuruus työtuloihin verrattuna on nykyään 24 -25 %. Pitääkö sitä vähentää  vai lisätä? Vastaus: ks. edellisiä vastauksia
Analyysi: Työeläkeyhtiöiden määrää halutaan pitää suurena. Eikö se ole liian kova hinta pitää tyel-maksuja korkealla, vaikka yhtiöiden kulut ovat yli 500 miljoonaa (= 10 vuodessa puoli miljardia)


11. kysymys: Millaisilla kuukausituloilla eläkeläinen tulee toimeen? Vastaus: Yli 200 000 eläkeläistä elää köyhyysrajan alapuolella ja sitä ei voi pitää hyväksyttävänä?
Analyysi: tehokkain ja tässä tilanteessa halvin keino on auttaa pikku eläkettä saavia – lähinnä kotiäiteinä aikoinaan olleita ja pienipalkkaisia naisia – juuri palkkaindeksillä, koska lisäystä ei makseta valtion varoista.

Yleislisäys vielä demariryhmälle: Palkkaindeksi lisää kunta- ja valtionverotuloja ja lisää OSTOVOIMAA – varsinkin TULEVAISUUDESSA!

Josa Jäntti