Josa Jäntti: Eläkekatekismus

16.6.2016

Eläkekatekismus

kysymyksiä ja vastauksia työeläkkeistä ja työeläkeindeksistä. Opi perusasiat - tartu kirjaan, se on hyvä ase ! Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää. ( Berthold Brecht )

1. Työeläke - mitä se on

-- Se on ansiosidonnainen sosiaalivakuutus. Se korvaa henkilökohtaiseen työsuhteeseen perustuvan tulotason eläkevuosina. Työeläkeindeksi on mekanismi, jolla ansaittu tulotaso ylläpidetään eläkkeellä ansaitun työn jälkeen myönnetyllä eläkkeellä. Eläkkeen tarkoitus on säilyttää kohtuullinen tulotaso eläkkeellä oltaessa loppuun saakka.

2. miten työeläkkeet ja indeksikorotukset rahoitetaan

--  työeläkevakuutus on osittain rahastoiva järjestelmä ja nykyisin lähtökohtaisesti suurin osa eläkkeistä maksetaan juoksevasti työssä käyvien eläkemaksuilla. ( Alussa maksettiin suoraan maksetuista eläkemaksuista ennen kuin ylimäärästä syntyi rahastoja - ei siis kuten nyt , silloin ei ollut vielä nykyisiä rahastoja ). Tosiasiassa työeläkejärjestelmän aikana vuodesta 1962 alkaen ei ole yhtä vuotta lukuunottamatta maksettu koskaan nettona rahastoista eläkkeitä, sillä joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin eläkkeet. Vuoteen 2025 saakka nyt syntynyttä vajausta on paikattava osasta rahastojen tuotoista ( suurin osa tuotoista jää edelleen tuottamaan ). Tuosta vuodesta lähtien tuotot riittävät jälleen ja syntyy kestävyysylijäämää ( = Talouspolitiikan arviointineuvosto : jäsenet Kotamäki/VVM + Vanne / TELA + Vaittinen/ ETK).  Työeläkemaksuilla rahoitetaan myös eläkeyhtiöiden etujärjestö TELA ja yhteistyöelin Eläketurva ? keskus .

3. eläkkeiden indeksikorotukset - kuka niistä päättää

-- työeläkeindeksistä säädetään työeläkelaisssa. Eläkelain valmistelu on puolestaan tehty kolmikantaisesti valtion ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työntekijäneläkelaissa sosiaali -terveys- mininteriö antaa työeläkeindeksistä asetuksen aina kullekin kalenterivuodelle - eduskunnassa käsiteltäväksi. Työeläkeyhtiöt eivät voi omilla toimillaan vaikuttaa indeksitarkistusten määrään, vaan ne toteuttavat kullekin vuodelle määrätyt muutokset aina ministeriön asetuksen mukaan. Muutokset lakiiin päätetään eduskunnassa.

4. miksi työeläkeindeksiä pitäisi parantaa

-- vaatimus palkkatasoindeksistä ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuskysymys. Se ei ole myöskään etuoikeus, vaan sopimusoikeuden täyttäminen ( = kolmisopimus/valtio ja työmarkkinalaitokset ). PALKKATASOINDEKSI EI TARKOITA ELÄKKEEN KOROTUSTA.Kyse on ansaitun tason ylläpitäminen eläketulossa. PALKKATASOINDEKSI ESTÄÄ ELÄKKEENSAAJAN ELINTASON LASKUN JA KÖYHTYMISEN !

5. eläkerahastojen kasvu

Viimeisen 20 vuoden aikana ovat suuret ikäluokat ( 1945 -50 syntyneet ) kokonaisuudessaan siirtyneet eläkkeelle. Tänä aikana eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet 13 miljardista 27 miljardiin euroon (mukana myös kansaneläkkeet ) , mutta rahastot  ovat viisinkertaistuneet. Ne ovat kasvaneet 38 miljardista 181 miljardiin. Tähän mennessä yhtä vuotta lukuunottamatta ei rahastoista ole nettona maksettu eläkkeitä, vaan aina ne on maksettu työeläkemaksuilla ! Toistan : Varmuuden vuoksi toistan tämän vielä kerran (ks. kohdassa 2, Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti : " Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta " ).

6. mitä palkkatasoindeksi vaikuttaa

-- paljonko uudistus ja muutos maksaa ?

Uudistuksen keskimääräinen vaikutus on eka vuonna n. 310 miljoonaa lisäys eläkemaksujen kokonaismenoiohin = n. 27 miljardia  edellyttäen reaalipalkkojen kasvuksi 1.6 %.  Muutos on 2.5 % rahastojen tuotoista ja 0.18 % pääomasta. Totta kai eläkkeet nousevat palkkaindeksin ansiosta tulevaisuudessa kumulatiivisesti kuten muutkin eli bkt, rahastot, palkat jne , mutta siihen riittää vain osa tuotoista rahastoihin koskematta . Eläkkeet seuraavat palkkoja, jos ne nousevat !

7. palkkaindeksin tuomat hyödyt

-- jo edellisessä blogissani kerroin ko.indeksin tuomista hyödyista, joista työeläkeyhtiöt, ETK ja TELA eivät kerro lainkaan ? Palkkaindeksin aiheuttama eläkkeiden nousu lisää sekä kunnallis- että valtion verotuloja ja vielä  alv : n kautta kulutuksen kasvaessa. Samoin se lisää työllisyyttä ( vähentää työttömyyskorvauksia ), lisää työpaikkoja ja siten työeläkemaksuja. Se auttaa kaikkein pienintä eläkettä saavia  eläkeläisiä turvautumasta sosiaalitukiin, jotka maksetaan valtion varoista lisää lainaa ottamalla !

8. vaikutus työeläkemaksuihin

-- ETK:n laatimien pitkän aikavälin ennusteiden mukaan työeläkejärjestelmän talous on tasapainossa ( ks. taas Talouspolitiikan aerviointi neuvoston raportti ) eikä työeläkemaksuihin kohdistu korotuspaineita vuosikymmeniin. Sen edellytyksenä on , että sijoitustuotoista saadaan tarvittaessa osa eläkkeiden rahoitukseen ( pitkän aikavälin tuotot ovat lamavuosinakin olleet hyvät ).

Toisin sanoen, jos palkkaindeksin aiheuttamiin korotuksiin käytetään edes pieni osa rahastojen tuotoista, kuten kansalaisaloiteessa edellytetäään ja kuten ETK:n laskelmakin osoittaa, niin ei työeläkemaksua tarvitse yli 50 vuoteen korottaa.

-- palkkaindeksiä käytettäessä on eläkerahastoissa käyvin hinnoin kaksinkertaiset varat vuonna 2050 ( silloin suuret ikäluokat poistuneet yli 100 vuotiaina ) eli sitä käytettäessä rahastoissa on käyvin hinnoin kaksinkertaiset varat nykyiseen verrattuna vuonna 2050, kun eläkeläisten määrä vähenee .

9. rahastoja käytetään eläkkeisiin

-- jo  aiemmin kerroin, että rahastoista ei ole maksettu yhtä vuotta lukuun ottamatta eläkkeitä. Näin kertoo TELA vuosittain julkaisemissaan tilinpäätöstiedoissaan. Rahastothan on jokainen maksanut eläkkeitään varten työeläkemaksuina alkuperäisen eläkkeen saadakseen eikä suinkaan rahastojen jatkuvaan paisuttamiseen.  Kun otetaan käyttöön palkkaindeksi eikä työeläkemaksuja koroteta nykyisestä niin rahastojen tuottoja joudutaan välillä  käyttämään eläkkeisiin, jolloin eläkeyhtiöiden kasvu jonkin verran hidastuu. Jälleen kysymys : onko työeläkemaksut maksettu aikoinaan eläkkeiden maksamiseen vai rahastojen kasvattamiseen ? Eläkeyhtiöiden ( ETK:n + TELA:n ) hyvinvoinnin lisäämiseen ? 

-- taloustaantuma on huono selitys indeksiuudistuksen lykkkäämiseen. Päinvastoin - kuten jo sanoin -  palkkaindeksi on kustannustehokkainta elvytystä ilman valtion varoja ja ilman valtion lainojen lisäämistä. Sijoitustuotot ovat olleet ennustettuja parempia lamavuosinakin.

10. suosii suuri tuloisia

-- on selvää, että suuri tuloinen eläkeläinen ( maksanut myös isommat työeläkemaksut isommasta palkasta ) ) saa paremmasta indeksistä enemmän euroja kuin pieni tuloinen. Mutta samoin hän saa taitetusta indeksistä. Huonompi indeksi ( taitettu indeksi ) laskee kaikkien elintasoa, mutta palkkaindeksi ylläpitää kaikkien ansaitun , alkuperäisen tulotason  ! Se pitää suhteelliseti tuloerot ennallaan.

11.  sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

--  kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä. Miksi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei näytä koskevan kulloisia eläkeläisiä ? Heidän pitää ajankohdasta toiseen tinkiä ansaitsemastaan eläketurvasta  ( = taitetulla indeksillä ) ?

-- kansanedustajat joutuvat syksyllä joko jatkamaan eläkeläisten köyhdyttämistä tai hillitsemään " isännättömän rahan " kasvua työeläkeyhtiöissä  tai aloittamaan työllistämään nuoria !

Summa summarum

-- palkkatasoindeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta.

-- muutos ei pienennä eläkerahastoja ja sen aiheuttama pieni lisäys voidaan saada osasta eläkerahastojejn tuotoista eikä siihen tarvita VEROVAROJA

-- osa kerättyjen rahastojen tuotoista käytetään siiheen mihin ne on tarkoitettu eli ELÄKKEIDEN MAKSUUN

Loppukevennys

Hesari ( Junkkari 12.6 ) totesi kertoessaan  Kokoomuksen kokouksesta : " Orpon puhe on vain vaalilause ". Ja toimittaja toteaa, että " kaikki puolueet haluavat helpottaa suomalaisten arkea. Vai voitko kuvitella puolueen , joka ilmoittaisi haluavansa vaikeuttaa päivittäistä elämää ? " Hän ei ole koskaan ilmeisesti kuullut taitetusta indeksistä ? Ei siitä, että ko. indeksi on 20 vuoden aikana vaikeuttanut kansalaisten päivittäistä elämää ja laskenut elintasoa 1 % :lla vuodessa . Vuodesta 1996 eläkkeelle jääneiltä vienyt alkuperäisestä eläkkeestä 20 %. Näin heidän alkueläkkeensä   ostovoimasta on jäljellä vain n. 40 %!

Tähän kansalaisten elämän vaikeuttamiseen ovat vastoin Hesaria syyllistyneet KAIKKI puolueet vuorollaan säilyttämällä taitetun indeksin muuttumattomana 20 VUOTTA !!

Toivon, että kaikki kansanedustajat haluavat ja jaksavat perehtyä ansaitulla lomallaan saamaansa kirjaan " Eläkekatekismus " ja vertailemaan siinä olleita kansalaisaloitteen arvioita ja lukuja

Eläketurvakeskuksen ja TELAn vastaaviin ja niiden ennustuksiin.

Tämä blogi perustuu suurelta osin Senioriliike ry : n puheenjohtaja Kimmo Kiljusen kirjaan Eläkekatekismus ( kust. INTO ).

Josa Jäntti