Josa Jäntin blogi Iltalehdessä: Työnsä tehnyt kansanosa köyhtyy vanhetessaantyonsa

6.11.2018

Työnsä tehnyt kansanosa köyhtyy vanhetessaan kerättyään jättipotin

02mar2018

Kirjoittanut Josa Jäntti 

Motto: eläkeläisten lakisääteinen köyhdyttämiskierre on nyt katkaistava

Kansalaisaloitteella pyritään turvaamaan työssä ansaittu eläketaso palauttamalla puoliväli-indeksi työeläkkeisiin kymmeneksi vuodeksi.

Työeläke on ansiosidonnainen etuus

Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Työeläkkeen arvon säilyttämiseksi käytettiin alun perin palkkaindeksiä.  Vuonna 1995 hyväksyttiin ns. taitettu indeksi, joka on hintapainotteinen, eikä turvaa eläkkeen suhteellista ostovoimaa elintason noustessa. Eduskunnan päätöksen mukaan tämän eläkkeiden tasoa heikentävän toimenpiteen tavoitteena on työeläkejärjestelmän turvaaminen (StVM 17/1995).  Haluttiin varautua suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen.

Eläkeläisten köyhtymiskierre

Ikäihmiset köyhtyvät vanhetessaan. Mitä vanhempi työeläkeläinen, sitä köyhempi hän on. Eläkkeelle siirryttäessä työeläkkeen korvausaste asetettiin alun perin 60 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta. Esimerkiksi vuonna 2016 eläkkeelle siirryttäessä korvausasteen mediaani oli 59 % ansaitusta keskipalkasta. Heti eläkkeelle päästyä alkaa ”palkanalennus”, joka taitetun indeksin vuoksi jatkuu koko loppuiän. Eläketaso laskee parissa vuosikymmenessä 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta . Taitetun indeksin seurauksena eläkkeensaajista on tehty Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. 

Vanhuuseläkeläisiä on nykyisin 1,3 miljoonaa. Heistä 470 000, eli yli kolmasosa elää EU:n määrittämän köyhyysrajan (1 200 euroa/kk) alla. Tätä suurempi joukko sinnittelee köyhyysrajan pinnassa, ja heikko indeksi valuttaa heitä koko ajan sen alle. He joutuvat turvautumaan yhä kasvavana joukkona työeläkkeensä lisäksi kansaneläkkeeseen, jonka valtio maksaa ottamalla lisää lainaa! Lähes kaikki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ovat pienituloisia. Puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 % eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa. Suurituloisia, yli 5 000 euroa kuukaudessa saavia on 1 prosentti eläkeläisistä.

Eläkerahastojen paisuminen

Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja. Nyt ko. ikäluokat ovat eläkkeellä. Mitä on tapahtunut? Taitetun indeksin voimassaoloaikana parissa kymmenessä vuodessa eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, kun eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Huoli rahastojen riittävyydestä on ollut turha. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja rahastot ovat kasvaneet ja tuottaneet.  Sen sijaan taitettu indeksi on köyhdyttänyt kaikkien nykyisten eläkeläisten elämää.

Eläkerahastojen arvo ylitti 200 miljardia euroa vuonna 2017. Ei edes rahastojen tuottoja ole nettona paria viime vuotta lukuun ottamatta käytetty eläkkeisiin. Eläkerahastot ovat käytännössä koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Näin siitä huolimatta, että eläkerahastoista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980 – 90-luvulla syntyneiden 4 %. Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 % korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti vuonna 2017 rahastojen sijoitustuotto oli 7,4 %. Ne kasvoivat yli 14 miljardia euroa. Onko oikeudenmukaista , että edes osaa tuotoista ei käytetä eläkkeisiin ? Tästä työeläkemaksuilla kootusta jättipotista – 200 miljardia – hyötyvät pääasiassa rahastoja hoitavat tahot – työeläkeyhtiöt, TELA ja ETK henkilökuntineen , eivät työeläkeläiset .

Eläketurvan kohentaminen oikeudenmukaiseksi

Verovaroin rahoitettaviin sosiaalietuuksiin kuten kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin tehdään indeksitarkistuksia ja tasokorotuksia, joilla niiden ostovoima turvataan. Tosin tämän vaalikauden aikana korotuksia niihin ei ole tehty lainkaan! Työeläkkeisiin ei lakisääteisesti voida tehdä tasokorotuksia, koska tämä ”myöhennetty palkka” sidottiin alun perin palkkaindeksiin, joka säilytti eläkkeelle ansaitun tulotason. Kun vuonna 1977 siirryttiin puoliväli – indeksiin ja vuonna 1995 taitettuun indeksiin heikennettiin tietoisesti eläkkeen ostovoimaa. Alkoi vanhuuseläkeläisten köyhtymiskierre.

Indeksitarkistus on ainoa tapa, jolla voi korjata työeläkevaroilla tehtävää työeläkkeen ostovoimaa

Siksi sen merkitys on eläketurvan säilymisen kannalta ratkaiseva. Eläkerahastojen tuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä, johon ei tarvita verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja, kulutusta (alv/ hoiva – yms. palvelut), uusia työpaikkoja ja niistä verotuloja ja työeläkemaksuja!

Jokainen halukas voi allekirjoittaa netissä uuden kansalaisaloitteen indeksin muuttamiseksi osoitteessa: kansalaisaloite.fi. Mikäli tuttavallanne ei ole tietokonetta, voitte tilata kaavakkeen häntä varten netissä osoitteesta: toimisto@senioriliike.fi Työeläkeindeksi on uudistettava siten, että jokaisen eläkeläispolven – myös tulevien eläkeläisten eläketurva varmistetaan.

KENENKÄÄN EI PIDÄ KÖYHTYÄ ELÄKKEELLÄ OLLESSAAN!