ASUMINEN

 

Kotona asumisen onnistuminen, mihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan?

 

Senioirliikkeen seminaarissa 8.2.2016 työryhmässä 2 paneuduttiin asumiseen teemalla Kotona asumisen onnistuminen, mihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Alla yhteenveto ryhmäkeskustelusta 

Asuminen

Esteettömyys

  • Tekniset, kuten kynnykset yms ja tekniset varusteet
  • Kaikki uustuotanto esteettömäksi

Vanhat asunnot / Esteettömyys

  • Hissitarpeen selvittäminen etenkin isoissa vuokrataloyhtiöissä (VVO, Sato, kaupunkien yms.)
  • Hissillisiä asuntoja tarjotaan vanhoille
  • Muillekin asuntovuokraajille sama tavoite

Rahoitus

  • Asumisoikeusasuntoihin lisää rahaa
  • Turhien säädösten vähentäminen

Apuvälineiden kehittäminen

  • Portaissa kulkemisen parantaminen

Kustannusten nousun taittaminen

  • maanhankinta, kaavoitus
  • kuntien taksoitus
  • grynderikilpailun aikaansaaminen
  • verosuunnittelun kohtuullistaminen ja  kansainvälinen kilpailu

 

Mikä asumismuoto ikäihmisen olisi syytä valita?

  • Eri puolilla maata yksilön asumisvaihtoehdot ovat erilaiset.
  • Myös asumisympäristöllä on merkitystä esim. asvaltoidut väylät, jos on rollaattori
  • Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeampi hänen on mukautua uuteen ympäristöön.
  • Riippuu myös siitä, mistä asumisympäristöstä tulee ja mitä haluaa tehdä ja harrastaa. Esim. kaupungista maalle muuttaminen voi olla iso kultturihyppy.

 

Koti →  palvelutalo/hoivakoti → laitos

  • Kotona asuminen niin kauan kuin mahdollista, on hyvä periaate
  • Kotona asuminen vaatii kuitenkin riittävät tukipalvelut
  • Kunnat pyrkivät tinkimään palveluista. Ruoka saatetaan viedä pakasteina, jotka jäävät monelta syömättä.
  • Muutto kotoa hoivakotiin saattaa merkitä yksilön roolin muuttumista subjektista objektiksi.
  • Kuntien palvelutaloja keskustelijat pitivät parempina kuin yksityisiä. 
  • Palvelutaloissa asukkaat tarvitsevat vähitellen lisää palveluja ja rahaa palaa. 
  • Sen verran ikäihmisillä pitäisi olla rahaa, että pystyvät ostamaan nämä välttämättömät palvelut.
  • Kuntien ylläpitämien palvelutalojen vuokraa pidettiin kohtuuttoman korkeana.
  • Yleinen käsitys oli, että vanhainkodeissa ei voi olla varma, saako apua esimerkiksi syömisessä.   

 

Omakotitalo:

  • Veropohjaiset menot nousevat liikaa, pakko muuttaa omakotitalosta palvelutaloon, jossa saa paremmin vapaaehtoistyöntekijöidenkin apua.
  • Sähkölaskut nousevat, vaikka olisi kuinka säästeliäs.
  • Ikäihmiset eivät hevin turvaudu toimeentulotukeen eikä sitä edes saa, jos on omakotitalo.

 

Yhteisöasuminen: 

  • Etuna on, että ei tarvitse olla yksin, saa turvaa ja ruoan ja yhteistä toimintaa.  Naapuriapu esimerkiksi kauppa-asioissa toimii.
  • Yhteisöasuminen ei  kuitenkaan sovi ahdasmielisille. Kaikki ihmisryhmät pitäisi hyväksyä.
  • Palkattu toiminnan vetäjä on näissä taloissa tarpeellinen.
  • Asumisoikeusasuntoja tulisi olla, mutta niitä pidettiin kalliina.
  • Kuntia tulisi velvoittaa osoittamaan vuokra-asuntoja.
  • Ikäihmiset ovat avoimia kaikille asumismuodoille.
  •  

Kotona asumista tukevat palvelut, joita Senioriliikkeen tulisi ajaa?

  • Kotipalvelujen kehittäminen ja koordinointi
  • Hoitajamitoitus riittäväksi, tärkein vaikuttamisen kohde
  • Vanhusneuvolapalvelut kaikille
  • Omaishoitajille työterveyshuoltopalvelut ja muu tuki
  • Kotikuntoutus puuttuu toistaiseksi lähes kokonaan, se pitäisi saada käyttöön
  • Vanhusneuvostot valppaasti seuraamaan kuntien vanhuspalvelujen riittävyyttä ja laatua.

Ikäystävällinen kunta

 

Senioriliike järjesti 6.11.2018 Ikäystävällinen kunta -seminaarin Kampin palvelukeskuksessa. Puheenjohtaja Kimmo Kiljunen haastoi kuntia kilpailuun ikäystävällisyydestä nyt, kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa. 

Seminaarissa kuultiin aluearkkitehti Johanna Hyräksen esitys Lapinjärven kunnan suunnitelmasta. Tavoitteena tässä 2800 asukkaan kunnassa on "muistiystävällinen kunta".  Kunta julistautui viime vuonna ihmislähtöiseksi kunnaksi, jossa turvataan ikäihmisten itsenäinen toimiminen mahdollisimman pitkään ja asuminen omassa kodissa. 

Kunnassa kehitettiin omakotitalomalli, Lapinjärvitalo, joka on kooltaan 50 neliömetriä. Tarkoituksena on, että rakentaa taloja vuokra-asunnoiksi kirkonkylän keskustaan. Pohjana on se, että Lapinjärvellä asutaan omakotitaloissa ja tehdyn kyselyn mukaan näin halutaan edelleenkin asua.  Näihin taloihin on tavoitteena saada vuokralaisiksi syrjäkylien asukkaita, jotta kotihoito voi toimia pienellä alueella. Tämä malli tuo myös palvelut asukkaiden saataville, koska kirkonkylän keskustassa on kaikki tarvittava kirjastoista, kauppaan, pankkiin ja muihin palveluihin.

Suunnittelussa on ollut mukana asukkaista koostuva tiimi "unelmatiimi", joka ideoi asumisen lisäksi mm. turvallisuusasioita.

Suurta kuntaa edusti Vantaan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jussi Särkelä. Hän kertoi, miten vanhusneuvosto on vaikuttanut kunnan ikäystävällisyyteen. Hän totesi, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole kärkisijalla palvelujen tarpeessa heti eläköitymisen jälkeen, vaan kultturipalvelut ovat etusijalla. Hän korosti myös liikuntamahdollisuuksia ja liikunnan ohjausta. Rollaattori olympialaisiakin hän ehdotti hymysuin. 

- Ikäihmiset kokevat saavuttavansa vanhuuden 74 -vuotiaina, sanoi Särkelä. Silloinkin he maksavat veroja enemmän kuin kuluttabat palveluja. Vielä 85-vuotiaatkin ovat nettoveronmaksajia, eli maksavat palvelunsa verojensa kautta. 

Erityisen iloinen Särkelä oli pääkaupunkiseudun bussilippu-uudistuksesta 70-vuotiaille. Vuoden 2019 alusta 70-vuotiaat pääsevät HSL:n kulkuneuvoilla 50%:n alenneuksella klo 9-14. Särkelä pitää tätä hyvänä ensiasekeleena ikäihmisten matkustuksen parantamiseksi. Näin myös vähennetään yksinäisyyttä, kun on varaa matkustaa.

Seuraavassa Seniorilehderssä kerrotaan enemmän ikäystävällisyydestä ja mm. Lapinjärven ideoista. Lehti ilmestyy helmikuun puoliväliss.