ASUMINEN

Kotona asumisen onnistuminen, mihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan?

Senioirliikkeen seminaarissa 8.2.2016 työryhmässä 2 paneuduttiin asumiseen teemalla Kotona asumisen onnistuminen, mihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Alla yhteenveto ryhmäkeskustelusta 

Asuminen

Esteettömyys

• Tekniset, kuten kynnykset yms ja tekniset varusteet
• Kaikki uustuotanto esteettömäksi

Vanhat asunnot / Esteettömyys

• Hissitarpeen selvittäminen etenkin isoissa vuokrataloyhtiöissä (VVO, Sato, kaupunkien yms.)
• Hissillisiä asuntoja tarjotaan vanhoille
• Muillekin asuntovuokraajille sama tavoite

Rahoitus

• Asumisoikeusasuntoihin lisää rahaa
• Turhien säädösten vähentäminen

Apuvälineiden kehittäminen

• Portaissa kulkemisen parantaminen

Kustannusten nousun taittaminen

• maanhankinta, kaavoitus
• kuntien taksoitus
• grynderikilpailun aikaansaaminen
• verosuunnittelun kohtuullistaminen ja  kansainvälinen kilpailu

Mikä asumismuoto ikäihmisen olisi syytä valita?

• Eri puolilla maata yksilön asumisvaihtoehdot ovat erilaiset.
• Myös asumisympäristöllä on merkitystä esim. asvaltoidut väylät, jos on rollaattori
• Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeampi hänen on mukautua uuteen ympäristöön.
• Riippuu myös siitä, mistä asumisympäristöstä tulee ja mitä haluaa tehdä ja harrastaa. Esim. kaupungista maalle muuttaminen voi olla iso kultturihyppy.

Koti →  palvelutalo/hoivakoti → laitos

• Kotona asuminen niin kauan kuin mahdollista, on hyvä periaate
• Kotona asuminen vaatii kuitenkin riittävät tukipalvelut
• Kunnat pyrkivät tinkimään palveluista. Ruoka saatetaan viedä pakasteina, jotka jäävät monelta syömättä.
• Muutto kotoa hoivakotiin saattaa merkitä yksilön roolin muuttumista subjektista objektiksi.
• Kuntien palvelutaloja keskustelijat pitivät parempina kuin yksityisiä. 
• Palvelutaloissa asukkaat tarvitsevat vähitellen lisää palveluja ja rahaa palaa. 
• Sen verran ikäihmisillä pitäisi olla rahaa, että pystyvät ostamaan nämä välttämättömät palvelut.
• Kuntien ylläpitämien palvelutalojen vuokraa pidettiin kohtuuttoman korkeana.
• Yleinen käsitys oli, että vanhainkodeissa ei voi olla varma, saako apua esimerkiksi syömisessä.   

Omakotitalo:

• Veropohjaiset menot nousevat liikaa, pakko muuttaa omakotitalosta palvelutaloon, jossa saa paremmin vapaaehtoistyöntekijöidenkin apua.
• Sähkölaskut nousevat, vaikka olisi kuinka säästeliäs.
• Ikäihmiset eivät hevin turvaudu toimeentulotukeen eikä sitä edes saa, jos on omakotitalo.

Yhteisöasuminen: 

• Etuna on, että ei tarvitse olla yksin, saa turvaa ja ruoan ja yhteistä toimintaa.  Naapuriapu esimerkiksi kauppa-asioissa toimii.
• Yhteisöasuminen ei  kuitenkaan sovi ahdasmielisille. Kaikki ihmisryhmät pitäisi hyväksyä.
• Palkattu toiminnan vetäjä on näissä taloissa tarpeellinen.
• Asumisoikeusasuntoja tulisi olla, mutta niitä pidettiin kalliina.
• Kuntia tulisi velvoittaa osoittamaan vuokra-asuntoja.
• Ikäihmiset ovat avoimia kaikille asumismuodoille.
•  

Kotona asumista tukevat palvelut, joita Senioriliikkeen tulisi ajaa?

• Kotipalvelujen kehittäminen ja koordinointi
• Hoitajamitoitus riittäväksi, tärkein vaikuttamisen kohde
• Vanhusneuvolapalvelut kaikille
• Omaishoitajille työterveyshuoltopalvelut ja muu tuki
• Kotikuntoutus puuttuu toistaiseksi lähes kokonaan, se pitäisi saada käyttöön
• Vanhusneuvostot valppaasti seuraamaan kuntien vanhuspalvelujen riittävyyttä ja laatua.