ASUMINEN

 

Kotona asumisen onnistuminen, mihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan?

 

Senioirliikkeen seminaarissa 8.2.2016 työryhmässä 2 paneuduttiin asumiseen teemalla Kotona asumisen onnistuminen, mihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Alla yhteenveto ryhmäkeskustelusta 

Asuminen

Esteettömyys

  • Tekniset, kuten kynnykset yms ja tekniset varusteet
  • Kaikki uustuotanto esteettömäksi

Vanhat asunnot / Esteettömyys

  • Hissitarpeen selvittäminen etenkin isoissa vuokrataloyhtiöissä (VVO, Sato, kaupunkien yms.)
  • Hissillisiä asuntoja tarjotaan vanhoille
  • Muillekin asuntovuokraajille sama tavoite

Rahoitus

  • Asumisoikeusasuntoihin lisää rahaa
  • Turhien säädösten vähentäminen

Apuvälineiden kehittäminen

  • Portaissa kulkemisen parantaminen

Kustannusten nousun taittaminen

  • maanhankinta, kaavoitus
  • kuntien taksoitus
  • grynderikilpailun aikaansaaminen
  • verosuunnittelun kohtuullistaminen ja  kansainvälinen kilpailu

 

Mikä asumismuoto ikäihmisen olisi syytä valita?

  • Eri puolilla maata yksilön asumisvaihtoehdot ovat erilaiset.
  • Myös asumisympäristöllä on merkitystä esim. asvaltoidut väylät, jos on rollaattori
  • Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeampi hänen on mukautua uuteen ympäristöön.
  • Riippuu myös siitä, mistä asumisympäristöstä tulee ja mitä haluaa tehdä ja harrastaa. Esim. kaupungista maalle muuttaminen voi olla iso kultturihyppy.

 

Koti →  palvelutalo/hoivakoti → laitos

  • Kotona asuminen niin kauan kuin mahdollista, on hyvä periaate
  • Kotona asuminen vaatii kuitenkin riittävät tukipalvelut
  • Kunnat pyrkivät tinkimään palveluista. Ruoka saatetaan viedä pakasteina, jotka jäävät monelta syömättä.
  • Muutto kotoa hoivakotiin saattaa merkitä yksilön roolin muuttumista subjektista objektiksi.
  • Kuntien palvelutaloja keskustelijat pitivät parempina kuin yksityisiä. 
  • Palvelutaloissa asukkaat tarvitsevat vähitellen lisää palveluja ja rahaa palaa. 
  • Sen verran ikäihmisillä pitäisi olla rahaa, että pystyvät ostamaan nämä välttämättömät palvelut.
  • Kuntien ylläpitämien palvelutalojen vuokraa pidettiin kohtuuttoman korkeana.
  • Yleinen käsitys oli, että vanhainkodeissa ei voi olla varma, saako apua esimerkiksi syömisessä.   

 

Omakotitalo:

  • Veropohjaiset menot nousevat liikaa, pakko muuttaa omakotitalosta palvelutaloon, jossa saa paremmin vapaaehtoistyöntekijöidenkin apua.
  • Sähkölaskut nousevat, vaikka olisi kuinka säästeliäs.
  • Ikäihmiset eivät hevin turvaudu toimeentulotukeen eikä sitä edes saa, jos on omakotitalo.

 

Yhteisöasuminen: 

  • Etuna on, että ei tarvitse olla yksin, saa turvaa ja ruoan ja yhteistä toimintaa.  Naapuriapu esimerkiksi kauppa-asioissa toimii.
  • Yhteisöasuminen ei  kuitenkaan sovi ahdasmielisille. Kaikki ihmisryhmät pitäisi hyväksyä.
  • Palkattu toiminnan vetäjä on näissä taloissa tarpeellinen.
  • Asumisoikeusasuntoja tulisi olla, mutta niitä pidettiin kalliina.
  • Kuntia tulisi velvoittaa osoittamaan vuokra-asuntoja.
  • Ikäihmiset ovat avoimia kaikille asumismuodoille.
  •  

Kotona asumista tukevat palvelut, joita Senioriliikkeen tulisi ajaa?

  • Kotipalvelujen kehittäminen ja koordinointi
  • Hoitajamitoitus riittäväksi, tärkein vaikuttamisen kohde
  • Vanhusneuvolapalvelut kaikille
  • Omaishoitajille työterveyshuoltopalvelut ja muu tuki
  • Kotikuntoutus puuttuu toistaiseksi lähes kokonaan, se pitäisi saada käyttöön
  • Vanhusneuvostot valppaasti seuraamaan kuntien vanhuspalvelujen riittävyyttä ja laatua.