BLOGI

« aihelistaan

vanhuspalvelujen systeemivirhe - rakenteellinen kaltoinkohtelu


  • nimimerkki

    Briitta Koskiaho

    14.3.2017 klo 13:48
    Sosiaali- ja terveystieteiden väitöskirjoissa on jo pitkään ollut yhtenä aiheena tutkia vanhuspalvelujen, erityisesti koti- ja ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon onnistumista palvelun käyttäjän kannalta. Uusin yritys on Liisa Karhen väitöskirja sairaalassa olevien potilainen tuntemuksista siitä, kuinka heitä hoidetaan. Kaikissa näissä on samankaltainen lopputulos, joka on muuten luettavissa myös ruotsalaisista tutkimuksista: Hoiva ja hoito on teknistynyt, siihen käytetään paljon resursseja mutta samalla siitä on viety inhimillisen kosketuksen ja välittämisen ainekset. Kuntien vuosittain tekemissä kotipalvelun asiakastyytyväisyyskyselyissä toistuu sama sävel: asiakkaat ovat kovin tyytyväisiä niihin "temppuihin", joita tehdään, mutta kaipaavat "ihmistä".
    Entiset vanhainkodit olivat alkeellisia nykypäivästä katsoen, mutta henkilökunta ja asukkaat elivät yhdessä siellä "elämää". Mihin se elämä on kadonnut digimaailmasta? Poliitikot voisivat alkaa soten yhteydessä nyt pohtia tätä tärkeintä kysymystä.

  • nimimerkki

    -sari

    21.7.2017 klo 21:31
    Hei Britta,
    hyvä kysymys tuo yhteisöllisyyden katoaminen. Muistan omasta lapsuudestani vanhainkodin ja B-mielisairaalan henkilöstön asunnossa asuneena, että kyse oli omasta miljööstä, jossa me lapset olimme vanempiemme kanssa osa hoidokkiyhteisöä pyhät ja arjet läpensä. Korvausta vastaan (heidän omaa taskurahaa) alueen hoidokit tekivät kunnalle ja henkilöstölle yhdessä henkilökunnan kanssa pieniä palveluksia: auton siivousta, karjalanpiirakoita, puutarhatöitä. Siellä minäkin piirakat opin leipomaan ja arvostamaan ikääntymistä, yhteisöllisyyttä ja yhteisön moninaisuutta.
    -sari
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
vanhuspalvelujen systeemivirhe - rakenteellinen kaltoinkohtelu