Eläkejärjestelmä

Lakisääteinen eläketurva koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä ja vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä sekä takuueläkkeestä. Lakisääteiset eläkkeet turvaavat toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lakisääteistä järjestelmää täydentävän lisäeläketurvan merkitys on Suomessa vähäinen.

Työeläketurvan rahoittavat pääasiassa työnantajat ja lisäksi työntekijät maksavat oman osuutensa eläkemaksuista. Työeläkevarat ja niille saadut sijoitustuotot ovat myös tärkeä rahoituslähde. Valtio osallistuu yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden eläkkeiden kustannuksiin. Kansaneläkkeet rahoitetaan verovaroin.

Eläkejärjestelmä on hajautettu. Työeläkelaitokset hoitavat eläkevakuutuksia ja maksavat työeläkkeet. Alan lakisääteisenä yhteiselimenä toimii Eläketurvakeskus. Lainsäädäntöä kehitetään kolmikantaisesti valtion, työnantajien sekä työntekijöiden ja yrittäjien kesken. Kansaneläkejärjestelmää hallinnoi eduskunnan valvonnan alaisena toimiva Kela.

Lakisääteiset työeläkemaksut

Lakisääteisiä, työntekijän palkasta perittäviä työeläkemaksuja maksavat sekä yksityisten että julkisten alojen työnantajat ja työntekijät. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien on myös maksettava eläkevakuutusmaksut työtuloistaan.

Eläkemaksujen perusteet ja vahvistetut maksuprosentit vaihtelevat eläkelaeittain. Palkansaajilta peritään kuitenkin työeläkemaksua saman, iästä riippuvan maksuprosentin mukaan merimiehiä lukuun ottamatta.

1) Maksukertymät ovat arvioita 

2) KuEL-maksu sisältää palkka- ja eläkemenoperusteiset maksunosat 
3) Vahvistetut YEL-maksut 
4) Maatalousyrittäjien keskimääräinen maksuprosentti on 13,7 ja apurahansaajien 13,1 
5) Vahvistetut MYEL-perusprosentit

Eläkkeet vuonna 2016

Kaikille eläkkeensaajille laskettu keskimääräinen kokonaiseläke on laajimmalle mahdolliselle eläkkeensaajajoukolle laskettu keskiluku. Tämä luku oli 1 552 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Luvussa ovat mukana myös ulkomaille maksetut eläkkeet sekä perhe-eläkkeet.

Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Miehen kokonaiseläke 1 848 euroa, naisen 1 453 euroa

Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2016 oli 1 772 euroa kuukaudessa, naisten 1 192 euroa. 
Naisten eläke oli 66 prosenttia miesten keskieläkkeestä. 

Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Täysi takuueläke on 760,26 e/kk.

Suomessa noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa

Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä.

Eläkettä saa yhteensä noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä 61 000 henkilölle.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2016 yhteensä noin 29,7 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 26,0 miljardia euroa. Vuonna 2016 työeläkettä sai 1 494 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 1 249 208 henkilöä, oli vanhuuseläkeläisiä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien joukko 152 904 on edelleen jatkanut vähentymistään.

Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma 31.12.2016

Suomessa asuvien vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke vuosina 2000 – 2014

Eläkeuudistus

Uudistus tulee voimaan vuonna 2017. Kyseessä oli laaja paketti työuriin ja työeläkepolitiikkaan liittyviä asioita.

Eläkeuudistuksessa sovittiin muun muassa seuraavaa:

  • vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu 65 vuoteen

  • eläkekarttumien yhtenäistäminen

  • eläkkeen karttumisen ikärajojen muutos

  • työeläkemaksun taso vuoteen 2019 saakka

  • osa-aikaeläkkeen muuttaminen osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi

  • uusi eläkelaji, työuraeläke, pitkän ja rasittavan työuran tehneille.

Pidempien työurien myötä myös eläkkeiden kertymisajat pitenevät, minkä ansiosta keskimääräiset kuukausieläkkeet nousevat jonkin verran.

Eläketurvakeskus julkaisi syyskuun lopussa alustavan vaikutusarvion eläkeuudistuksen vaikutuksista suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arviot pohjautuvat Eläketurvakeskuksen tekemiin ennustelaskelmiin.

Tämän vaikutusarvion pohjalta on koottu alla oleva taulukko, jossa on tarkastelu eläkeuudistuksen vaikutuksia sukupolvittain viidestä eri näkökulmasta.