TAPAHTUMIA

2017

 

Jyväskylässä

Hyvän hoidon kriteerit käytännössä - seminaari 8.5.2017

Hyvän hoidon kriteerit käytännössä - seminaari 8.5.2017, klo 13:00 – 16:00. Seminaari pidetään Jyväskylän kaupunginkirjastossa, Vapaudenkatu 39-41, Pieni luentosali. Katso ohjelma linkin takaa Keski-Suomi

 

Seminaariristeily Tallinnnaan 13.3.2017

Lähtö Helsingistä Katajanokalta klo 11.30

Paluu Helsinkiin samana päivänä klo 20.30

Katso ohjelma ja ilmoittautumisohjeet etusivun uutispalstalta

 

2016 

Tampereella 

 

Edunvalvontavaltuutus -tietoisku ti 6.9.2016 klo 12

Lielahden Palvelukeskus.

Teivaankatu 1 Tampere. 

Asiantuntijana lakimies Tuija Palo

 

Miten ehkäisen ja hoidan diabetesta - tietoisku ti 4.10.2016 klo 13

Vanha kirjastotalo, Tampere.

Asiantuntijana Pirkanmaan Diabetesyhdistyksen pj. Marjatta Stenius-Kaukonen

 

Hyvä Ikä -messut 20.-21.10.2016

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Suomen Senioriliikkeellä on osasto messuilla - tervetuloa

Suomen eläkejärjestelmälmä, tietoisku to 20.10 klo 10, lava 2

Senioriliikkeen puheenjohtaja, tietokirjailija Kimmo Kiljunen

Voimaannuttavia liikkeita senioreille - mitä voin tehdä yksin, mitä yhdessä. Esitys pe 21.10. klo 11, lava 2, FT Arto Tiihonen

 

Kankaanpäässä

 

Ajankohtaista eläkkeistä ja Sotesta ke 19.10.2016 klo 18

Kankaanpää kaupungintalo

Ohjelma

Avaus, Satakunnan aluevastaava Pauli Lanne 

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä, Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen

Satakunnan soten nykyvaiheet, PoSan vanhustyön johtaja Anne Vanhatalo

Kankaanpään kaupungin terveiset ja Kulttuurikampuksen nykyvaiheet, Kankaanpään valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jari Koskela

 

Helsingissä 

 

Senioriliikkeen syyskokous ja seminaari eläkkeistä ma 14.11.klo 14.00 

Kalliolan Setlementin auditorio

Sturenkatu 11, Helsinki

Syyskokousasioiden käsittelyn jälkeen seminaari eläkkeistä.

Alustajana Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala

 

SOTE – valinnanvapaus ikäihmisten näkökulmasta keskustelutilaisuus

Eduskunnan Kansalaisinfo, perjantaina 18.11.2016, klo 13.30 – 16.00

Mitä valinnanvapaus tuo ikäihmisille? Paranevatko terveydenhuollon saatavuus ja vanhustenpalvelut, vai käykö päinvastoin? Miten käy nykyisille mutkikkaille hoitopoluille ja niiden kustannuksille? Mistä saa tietoa ja kuka ohjaa tarvittaessa? Valinnanvapauden käsitettä ja sisältöä avataan lainsäädännön, kehittämistyön ja tutkimuksen pohjalta sekä keskustellen kokemuksista.

 

Ohjelma                     

13.30 – 14.45  Seminaarin avaus

Tilaisuuden puheenjohtaja Kerttu Perttilä, Suomen Senioriliike ry

Valinnanvapaus lainsäädännössä, pohdintaa perusteluista

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila

Valinnanvapaus teoriassa ja sote-käytännöissä

Tutkimuspäällikkö Timo Sinervo, THL

Valinnanvapaus omaishoitajan kannalta

Toiminnanjohtaja Marja Tuomi, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Keskustelu       

14.45 – 16.00  Paneelikeskustelu

Mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tarkoittaa ikäihmisten kannalta? Näkemyksiä lainsäädännöstä, kysymyksiä käytännöstä, pohdintaa pulmista ja uusista mahdollisuuksista.

Keskustelijoina  Timo Sinervo, tutkimuspäällikkö THL, Kristiina Mustakallio, Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat, Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Marja Tuomi,  Sirkka-Liisa Kivelä, emeritaprofessori ja Pentti Vepsäläinen, vanhusneuvoston jäsen, Jyväskylä

16.00               Tilaisuuden yhteenveto Hanna Vesala, Suomen Senioriliike ry    

Järjestäjät: Suomen Senioriliike ry ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Ilmoittautuminen 14.11.2016 mennessä email: kerttuk.perttila@gmail.com 

 

Kirjoituskilpailu: Vielä ehdit!

 

Millaisia kokemuksia sinulla on vanhenemisesta ja elämisestä tämän päivän Suomessa?

Suomen Senioriliike ry kutsuu ikäihmisiä kirjoittamaan omia tarinoitaan vanhenemisesta ja elämästä vanhana nyky-yhteiskunnassa.  Kirjoituskutsu on voimassa jatkettuna aina 30.11.2016 saakka. Toivomme tavallisia tarinoita omista tai läheisten kokemuksista.

Olemme tähän mennessä saaneet Senioriliikkeen jäsenistöltä jo monia kiinnostavia kertomuksia aiheesta. Tarinoista koostuu mielenkiintoinen kokonaisuus ikäihmisten arkisista kokemuksista ja heille merkittävien asioiden sujumisesta. Haluamme laajentaa kirjoittajien joukkoa. Toivomme tarinoita kaikilta ikäihmisiltä. Aiheen rajaus ja tekstin pituus ovat vapaita. Käsittelemme kirjoituksia ehdottoman luottamuksellisesti. Käytämme tekstejä analysoituina yhteenvetoina ikäihmisten arjen näkyväksi tekemiseen ja paremman vanhuuden perustan luomiseen, järjestön keinoin. Välitämme myös esille nousevia asioita palvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Kirjoitukset voi lähettää postissa os. Suomen Senioriliike, Vernissakatu 8 A 4 krs, 01300 Vantaa tai sähköpostissa osoitteella: toimisto(at)senioriliike.fi. Kirjoitukset voi lähettää omalla nimellä tai nimimerkillä. Jos lähetätte nimimerkillä, laittakaa suljettuun kuoreen oma nimi, osoite ja puhelinnumero ja kirjoittakaa kirjeen päälle nimimerkki. 

Seminaarin panelistit vasemmalta: Porvoon vanhusneuvoston pj. Björn Sundqvist, gerontologian dosentti Seija Muurinen, professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä ja neuvotteleva virkamies Satu Karppinen, STM

Kotihoito kuntoon -seminaari  9.3.2016, klo 13 – 15

Eduskunnan Kansalaisinfo

Suomen Senioriliike järjesti yhdessä Muistiliiton kanssa 9.3.2016 Kotihoito kuntoon –teemalla seminaarin Eduskunnan kansalaisinfossa. Seminaarin osallistujamäärä oli 70,  lisäksi tilaisuutta seurasi videoyhteyden kautta noin 180 katsojaa.

Suomen Senioriliikkeen varapuheenjohtaja, terv. tiet. tri Hanna Vesala totesi avauspuheenvuorossa, että lähtökohtana seminaarin järjestämiseen ovat olleet vanhusten palvelurakenteen muutosta koskevat seurantatiedot. Palvelurakenteessa on ainakin määrällisesti tarkastellen edetty vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen linjausten mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon tuen osalta kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan ja lopullisesta (2007) tavoitteesta ollaan kaukana. Osaamista tarvittaisiin lisää saattohoitoon, muistisairaiden hoitoon ja kuntoutukseen ja palveluja lisää yöaikaan sekä kuntoutukseen (THL 2015.) Ajankohtainen haaste on kehittää ja monipuolistaa kotihoidon palveluja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Muistisairaat kotihoidossa

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on eduskunnnan muistikerhon pj ja Muistiliiton pj.  

Mäkisalo-Ropposen esityksen lähtökohda olivatt: Vanhuspalvelulaki, Kansallinen Muistiohjelma 2012 – 2020, Muistibarometri 2015, Hallituksen kärkihanke Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämiseksi ja Hallituksen reformi Kuntien kustannuksia ja velvoitteita vähentämällä (16.2.2016).

Muistisairaiden määrä kasvaa, tieto lisääntyy ja hoidot kehittyvät. Tutkimustietoa on, mutta se ei ole siirtynyt käytäntöön eivätkä hyvät käytännöt ole levinneet riittävästi. Asenneongelmakin on edelleen todellinen. Käypähoitosuosituksia ja vanhuspalvelujen laatukriteerejä laiminlyödään kunnissa.

Palvelurakenteen uudistaminen nykyistä kotihoitopainotteisemmaksi ontuu muistisairaiden osalta, vaikka heitä on kaksi kolmasosaa vanhuspalvelujen käyttäjistä.  Yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden kuin kuntatoimijoiden kesken tulee kehittää. 

Kotihoidossa on muistisairauksia koskevaa osaamistarvetta. Osaamisen varmistamiseksi Muistiliitto on pilotoimassa hyvän hoidon kriteeristöä. Hoidon suunnittelu ja erityisesti kuntoutuksen suunnittelu eivät toteudu kunnolla.   

Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla aivoterveydestä. On hyvä, että aivoterveys käsitteenä on tullut tutuksi. Varhainen diagnoosi vähentää hoidon kustannuksia.

Kotona asumista tuetaan parhaiten kuntouttavalla kotihoidolla, jonka tueksi tarvitaan kuntouttavaa päivätoimintaa ja kuntouttavaa vuorohoitoa. Kuntouttava kotihoito ja kotiin annettava lomitusapu eivät kuitenkaan ole riittävällä tasolla. Myöskään tukipalvelut eivät riitä.

Omaishoitajien kuntoutuspalvelut ovat heikolla tasolla. Omaisten jaksamisen kehittämisellä on kiire.

YHTEISÖKOTI on Muistiliiton suosittama uusi nimitys puhuttaessa tehostetun palveluasumisen yksiköistä, perhehoitokodeista ja ryhmäkodeista.

Lisätietoja Muistiliiton toiminnasta voi kysyä myös toiminnanjohtaja Eila Okkoselta.

Kommenteissa todettiin, että kotihoidon kehittäminen ei ole riittävä ratkaisu vaikeasti muistisairaille. Se on tuomittu epäonnistumaan. Vaikka olisi kuinka hyvä kotihoitosuunnitelma ja sitä toteutettaisiin tarkasti, muistisairas on pääosan ajasta kotona yksin. Päivätoimintaan tms. viemisestäkään ei ole apua. Se pahentaa tilannetta, sillä kaikki muutokset ympäristössä hämmentävät muistisairasta. Yhteisökoti- tyyppinen asuminen on sopiva muistisairaille.

Esimerkki Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiristä

Sairaanhoitaja Marika Lindberg, Eksoten kotisairaanhoito

Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa on käytössä keskitetty kotiutus ja palvelutarpeen arviointi uusille asiakkaille.

Se on toimintamalli, jossa:

• asiakas saa tarpeenmukaiset ja toimintakykyään vastaavat palvelut, ei yli- eikä alimitoitusta

• laaja-alaisen ja moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin, jossa huomioidaan kuntoutustarve

• arviointi tehdään moniammatillisesti asiakkaan omassa asuinympäristössä

• kotihoidon säännöllinen asiakkuus voi alkaa ainoastaan palvelutarpeen arvioinnin kautta kuntouttavalla 4 viikon arviointijaksolla

• palveluntarve vähentyy ja säännöllisen asiakkuuden kesto lyhenee

• ympärivuorokautisen hoivan tarve siirtyy myöhäisempään vaiheeseen

• asiakkaan oma osallisuus, oma näkemys, toiveet ja tavoitteet ovat lähtökohtana

• myös omainen/ läheinen hyötyy

Kotihoitajat käyvät joka päivä 1-2 viikon ajan tai kauemmin. Hoitajaa kohti on 9,91 kotikäyntiä/pv., kestoltaan keskimäärin 18 min.

Lisäksi asiakkaan tilanne arvioidaan kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin.

Kotihoidosta jäädään myös pois, kun kunto kohenee.

Onnistumisen eväänä: Hoitajien usko hyvän tekemiseen ja siihen, että nykytavoitteet ovat positiiviset! Tänä päivänä asiakas on itse enemmän osallisena hoidon suunnittelussa. Myös omaiset otetaan entistä enemmän huomioon yhteistyökumppaneina.

Kotihoidon asiakkaan puheenvuoro

Voimavaralähtöisen kotihoiton asiakas Ritva Rauhamaa Järvenpäästä oli haastateltavana, haastattelijana tiimivastaava Tea Pillikko.

Yksin asuva haastateltava oli kaatunut kotona ja joutunut odottamaan apua 4 vrk. ennen kuin omaiset löysivät hänet. Hän ei pystynyt liikkumaan eikä soittamaan puhelimella. Myös puhekyky oli mennyt. Tapahtuman jäkeen hän oli useita viikkoja sairaalassa ja sen jälkeen terveyskeskuksessa ja lopuksi Kiljavan kuntoutusairaalassa yli 2 kk. Joka päivä oli ohjelmassa kuntosaliharjoituksia fysioterapeutin ohjaamana ja kotiaskareita toimintaterapeutin ohjauksessa. Haastateltava oli myös itse aktiivinen. Hän kertoi huomanneensa seinässä viirun ja sai ajatuksen, että sitä voisi käyttää apuna. Hän alkoi opetella osumaan siihen lusikalla eikä aikaakaan, kun lusikka osui jo suuhunkin ja syöminen onnistui. Viikkoa ennen kotiutusta hän kävi kotona, jossa fysioterapeutti ja toimintaterapeutti tekivät suunnitelman kodin muutostarpeista. Lopulta hän pääsi kotiin, ”ihmisten ilmoille ja ulkoilmaan”. Seurakunnan työntekijät ja Setlementtiliikkeen avustajat olivat omaisten lisäksi tärkeänä tukena. Vähitellen hän oppi kävelemään ja kävelee nyt lyhyitä matkoja rollaattorilla ulkonakin. Alkuvaiheessa työryhmä kävi neljäkin kertaa päivässä kuntouttamassa kunnes hän sai kaupungin taksikortin, jolla pääsi käymään kuntoutuksessa. Ystävä oli tukena, kun he palasivat, usein kävelemällä kotiin.

Kommenteissa todettiin, että onnistumiseen vaikuttivat ratkaisevasti asiakkaan sisukkuus, oma-aloitteisuus ja kekseliäisyys selvitä arkipäivän tilanteista ja kuntouttaa itseään omatoimisesti. Kuntoutuspalveluja hän sai riittävästi ja oikeaan aikaan sen jälkeen, kun hänet ensin oli kotoaan löydetty. Ammattilaisten tuessa hän arvosti eniten rohkaisua ja sitä, että hänelle neuvottiin oikeat liikeradat, kävelytekniikat. Omaisten ja vapaaehtoisten tuki toi sosiaalisia kontakteja ja palautti taas elämänhalun. Järvenpään vanhuspalveluissa toteutetaan voimavaralähtöistä kotihoitoa. 

 

Paneelikeskustelu: Mitä kotihoidon kuntoon saattamiseksi pitää tehdä?

Keskustelijoina:

Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Sirkka-Liisa Kivelä, professori (emerita), omaishoitaja

Seija Muurinen, gerontologian dosentti, kaupunginvaltuuston jäsen, Helsinki

Björn Sundqvist, vanhusneuvoston pj., Porvoo

EPÄKOHDAT

SK:

  • Alueelliset erot liian suuria
  • Kotihoidon sisältöä ja määrää kehitettävä. Huomiota kiinnitettävä erityisesti yöaikaiseen hoitoon, osaamiseen, tukipalveluihin
  • Kuntoutus puuttuu.

S-L K:

  • Huonokuntoiset muistisairaat ovat yksin kotona. Tuskin heille koskaan pystytään järjestämään turvallista elämää kotona. Yhteisökoteja tarvitaan
  • Eriarvoisuus kuntien sisällä ja kuntien kesken. Omaishoitajan sijaisia ei saa kotiin, vaan hoidettava pitää viedä hoitopaikkaan. Edes palvelusetelejä ei saa tähän tarkoitukseen.

SM:

  • Ympärivuorokautista hoitoa vähennetty kunnissa kovin nopeasti, jolloin kotihoidon sisällöllinen kehittäminen jäänyt heikommalle
  • Kotihoitoa tukevia palveluja on myös tärkeitä kehittää
  • Nykyisin kotipalvelussa on tietty valikoima palveluja, yksilöllistä joustoa ei ole
  • Palvelutarpeeseen vastataan liian myöhään ja sekin palvelu keskittyy terveyteen ja perushoitoon

BS:

  • 65 vuotta täyttäneistä 90 % asuu kotona. Vanhusneuvoston päähuomio on heissä. Kunta päättää, mitä palveluja kunnassa tarjotaan ja millä perusteilla palvelut voidaan evätä. Resurssit ovat rajalliset ja kuitenkin ikääntyneiden ja muistisairaiden määrä kasvaa. Resursseja ei ole myöntää kotihoitoon tarpeeksi. Yhtä kotikäyntiä kohti on aikaa keskimäärin 30 min.
  • Omaisten ja hoitajien asenteet haittaavat joskus saumatonta yhteistyötä. 

Kommeteissa todettiin, että pitäisi kehittää sekä kotisairaanhoitoa että kotihoitoa (fs., ps., ja sos.). Muistutettiin myös, että tulevien vanhusten vaatimustaso kasvaa ja mukaan tulee vielä erilaisia kulttuureja. Nykyisin palvelun painopiste on ihmisen fyysisessä puolessa. Aivotoimintaa tulisi myös harjoittaa. Aivotoiminnan säilyttämisestä pitäisi tulla tärkeä tavoite heti eläkkeelle jäädessä.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ?

S-L K:

  • Omaishoitolaki pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian.
  • Omaishoitajaa tulee myös tukea.
  • Yksilön omat verkostot ja järjestöt toimintaan mukaan tukiverkostoksi.
  • Omaishoitajat tarvitsevat tietopuolista ohjausta ja puhelinohjausta.
  • Järjestöjen rooli olisi pitää koulutettujen vapaaehtoisten poolia, josta voisi kysyä tukihenkilöä pieniin sijaistarpeisiin esim. asiointien ajaksi. Järjestöt voisivat järjestää myös kuljetuspalvelua. Espoossa on ”Keikka-apu”.

SM:

  • Helsingissä toimii Seniori-infopuhelin. Kotihoitoa voidaan kehittää vain niin paljon, kuin purettavasta laitoshoidosta vapautuu resursseja.
  • Hoitotoimintaa kannattaa kehittää, kuten Järvenpään esimerkki osoittaa. Kun tehdään kerralla hyvin, se vähentää palveluntarvetta myöhemmin.

BS:

  • Kotihoidossa on nyt työnjohdollisia ongelmia, kun työmäärä kasvaa. Tarvitaan lisää resursseja.
  • Ei ole hyvä ajatus, että kotona asutaan kuolemaan asti. Moni pelkää eikä edes nuku tai syö kunnolla.
  • Omaishoidosta tarvitaan laki mahdollisimman pian. Se toisi yhteiset kriteerit tuen piiriin pääsylle ja rahoituksen Kelan kautta.
  • Jokaisen kunnan pitäisi olla jonkun omaishoitajayhdistyksen toiminta-alueella. 

SK: muistuttu vielä, että Marina Congress Centerissä järjestetään 21.3.2016 tiedotus- ja keskustelutilaisuus Lähtölaukaus: Kehitetään ihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa. Ilmoittautua voi 13.3. asti. 

STM:n nettisivuilla voi myös ottaa kantaa 27.3. asti. Kyselyyn voi vastata osoitteella otakantaa.fi

Arto Tiihonen summasi lopuksi seminaarissa käydyt keskustelut seuraavasti:

  1. ”viiruja seiniin” (ks. Rauhamaan haastattelu, jossa puhuttiin luovista ratkaisuista)
  2. Yhteisökoti todeksi
  3. Oikea-aikainen kuntoutus kotiin
  4. Omaishoitajien sijaisia kotiin
  5. Kotona-asumisen kokonaisvaltainen tuki
  6. Eteneminen kriteerejä ja osaamista soveltaen (terve järki käyttöön)

 

11.3.2016/ HV

 

 

 

Senioriliikkeen seminaari 8.2.2016 - työryhmien yhteenvedot

PDF-tiedostoLaivaseminaari - LAATU - Yhteenveto.pdf (58 kB)
Senioriliikkeen seminaari 8.2.1016
PDF-tiedostoRyhmäkeskustelut 2.pdf (70 kB)
Senioriliikkeen seminaari 8.2.2016
PDF-tiedostoRyhmäkeskustelu 3.pdf (58 kB)
Senioriliikkeen seminaari 8.2.2016
Tuntematon tiedostomuotoKotihoito kuntoon seminaari 9.3.16_Eksote.pptx (3.4 MB)
Marika Lindbergin esityskeskitetystä kotiutuksesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä
Tuntematon tiedostomuotoKatse tulevaisuuteen Mäkisalo-Ropponen 9.3.2016.pptx (110 kB)
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen esitys: Muistisairautta sairastavien kotihoidon nykytilanne sekä katse tulevaisuuteen